Tarton ja Lundin matkapäiväkirja, osa 4: "Villa Tammekann"

tl;dr Lyhyt esittely Villa Tammekannista.

Sain Turun yliopistosäätiöltä tutkijahuoneresidenssin reiluksi viikoksi Tartossa, Villa Tammekannissa. Tartosta suunta käy Lundiin konferenssiin ja sieltä omaan sänkyyn pötkölleen.

Residenssipaikkana on tosiaan Villa Tammekann, Alvar Aallon 30-luvulla piirtämä talo. Talo oli alun perin maantieteen professori August Tammekannin (1894-1959) neljän hengen perheen omakotitalo. Tammekannit eivät kuitenkaan asuneet talossa sen valmistumisesta 1933 kuin vuoteen 1940, jolloin he lähtivät pakolaisina Suomeen. (Tosin tuo akateeminen pakolaisuus nyt on vähän tasasempaa kuin köyhän tai kielitaidottoman väen pakolaisuus.) Tammekann kuoli Heinolassa.

Vuodesta 1944 vuoteen 1998 talo oli vuokra-asuntoina ja hyvin erilaisessa kuosissa kuin nykyisin. Joskus 80-luvulla taloa ei kuulemma ollut edes tunnistanut Aallon taloksi, vaikka tiesi osoitteen.
Granö-keskuksen sivulla on kuvia vanhasta kuosista. 

Talo on F. R. Kreutzwaldin varrella hyvin puistoisella seudulla. Tämä puisto on Tähtvere puisto

Talon etupuolelta kuvattu. Edessä pieni autotalli/varasto ja vasemmassa reunassa oven vieressä oleva köynnösseinä.

Takapihalta. Pihalla on myös omppupuita, mutta tänä vuonna ei omenaa tullut kun alkukesän sateet estivät pörriäisten tehokkaan lentelyn.

Tämä on hyvä idea, jota myös meillä kotona saunarakennuksessa käytetään. Rännistä valuva vesi lorottaa ketjua myöten maahan, eikä roisku seinille betonkia rapauttamaan.

Luonto on likellä. Tämä kaveri ei tykännyt kuvaamisesta vaan alkoi etujaloillaan uhittelemaan.

Ulkoa talo on ihan kiva laatikkokokoelma. En ole Aallon fani erityisesti, enkä enimmäkseen juurikaan arvosta funktionalistista tyyliä, mutta meneehän se. Kamalampaakin on, laatikkotyyliä, joka ei edes täytä tehtäväänsä. Tämä talo sentään toimii.

Alakerran oleskelutila. Ikkuna on takapihalle. Perällä näkyy työhuone, jossa rohvessori teki työtään.

Oleskelutilassa on piano, jota saa soittaa. Itse en siihen kajoa, kun ei tuota laulun lahjaa ole. Perällä näkyy ruokailutila, mistä on käynti myös patiolle. Me syödään aamiainen kyllä keittiössä.

Oleskelutilassa on hyvin erikoinen takka. Siitä ei nouse hormia ylös lainkaan, vai nouseeko kuitenkin? Ovelasti hormi on kätketty seinään, missä se ensin kulkee pari metriä vaakasuoraan ja nousee nurkassa ylös. Takkaa ei ollut rakennettu alkuperäiseen rakennukseen, vaan se tehtiin vasta restauroinnin yhteydessä Aallon suunnitelmien mukaan. Toimiikin kuulemma, kunhan osaa käyttää.

Ruokailutilaa ei käytetä käytännössä ruokailuun. Joskus jotkut käyttävät sitä ryhmätyön tekemiseen. Iso pöytä mihin levittää paperit on kätevä olemassa.

Käynti patiolle. Tuolla nyt ei ole tullut istuskeltua, kun on kuitenkin vilposet ilmat. Olkkarissa olen kököttäny lukemassa.

Seuraava video näyttää vähän lisää pientä yksityiskohtaa talosta. Kuljen siinä yläkerrasta työhuoneestani keittiön lävitse kellarikerroksen saunaan. Sauna on muuten alun perinkin sähkösauna. Ensimmäiset sähkökiukaat kehitettiin vasta 30-luvulla, joten Tammekannit olivat tässä asiassa edelläkävijöitä. Sopii tietysti talon moderniin tyyliin myös ottaa viimeistä huutoa oleva kiuas.

Hauska yksityiskohta saunassa. Siinä on liukuluukku, josta voi työntää juotavat pukuhuoneen puolelle. Tai tarjoilija voi tuoda bisset siihen, ettei tarvitse kuumaan saunaan tunkea.

Talo löytyy myös Iconic Houses -sivustolta. Sivustolle on kerätty verkosto tärkeinä pidettyjä taloja, jotka ovat avoimena myös yleisölle. Tänne pääsee vierailulle erikseen sopimalla. Granö-keskuksen sivuilta löytyy ohjetta, jos haluaa tuoda ryhmänsä tänne.