keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Tarton ja Lundin matkapäiväkirja, osa 7: "Tuulista reissaamista jäätävästä lämpöön"

tl;dr Matkustin Tartosta Valgan, Riikan ja Kööpenhaminan kautta Lundiin. Baltiassa oli kylmä ja tuulista, Skandinaviassa on siihen verraten helteet kun yli kymmenen plussaa on.

Sain Turun yliopistosäätiöltä tutkijahuoneresidenssin reiluksi viikoksi Tartossa, Villa Tammekannissa. Tartosta suunta käy Lundiin konferenssiin ja sieltä omaan sänkyyn pötkölleen.

Tämä päivä meni reissatessa, tai itseasiassa homma alkoi jo tiistaina, kun sain kyydin Tartosta Valgaan. Valgasta matka kävi linjurilla Riikaan, missä kävin syömässä ja katsomassa vanhaa kaupunkia. Julman tuulinen päivä oli, joten en montaakaan hetkeä siellä viitsinyt kierrellä. Komeaa on, mutta säätä vaatii.

Valga-Valka ja epämuodollinen raja

Valga-Valka mainostaa itseään juna-aseman seinässä "Kaksi maata, yksi kaupunki". Ja ihan syystä. Rajaa ei huomaisi, jollei sitä olisi erikseen merkattu. Lyhyen iltakävelyn aikana tuli käytyä monta kertaa rajan tuolla puolen.
Konnaoja toimii rajajokena. Ei mikään mahdottoman tehokas maastoeste.
  Alapuolisessa videossa kävellään rajan molemmin puolin kuin herrat konsanaan.



Illalla kävimme syömässä Conspirator-nimisessä ravintolassa, mikä on hieman fine dining, mutta ei liikaa. Kattavaa vegesettiä siellä ei ole, mutta sain kuitenkin Fruits and Vegetables A' La China, eli maistuvan wokkiannoksen. Kahdelta hengeltä sapuskat juomineen kympin, paikassa missä on pöytäliinat.
Yöpyminen Valgassa kävi tuossa keltaisessa kerrostalossa. Jännää seutua kun on betonitaloa ja vanhaa mörskää rinnan.

Eikä vähä mitään. Talon toisella puolella on pieni pihakanala, mistä kukko aamuisin huutelee.

Erinomaista Virossa on tuo, että suojatiet näkyvät selkeästi. Niihin on valo suunnattu niin, että ne erottuvat selkeämmin.

 
Hauskaa Valgassa oli myös paikallisen eläinsuojan ilmoitus. Lokakuu on mustan kissan kuu, eli sellaisen saa ilman luovutusmaksua. Pennut on lääkittyjä ja aikuiset myös steriloituja, kuten rescuekissojen kuuluukin olla.

 Riika, Baltian tuulipääkaupunki

Riika on tällä matkalla vain välietappi. Lentokentälle tulin bussilla suoraan ja jätin tavarat säilytykseen lounasreissun ajaksi. Kiusallani kokeilin taksia, se oli hinnakas, peräti 15 euroa lentokentältä ravintolan eteen. Bussilla tulin takaisin kentälle ja se maksoi 2 euroa. Muutenkin linjuri on parempi, ainakin numero 222, mikä kiertelee vanhempaa asuinaluetta, eikä tule suorinta moottoritietä. Halvan oloinen saitsiinki.
Lystikäs vyötiäinen tuli vastaan jossain vanhan kaupungin isomman nähtävyyden nurkilla.

Ja on täälläkin asiallista katutaidetta!


Riikassa kävin syömässä Bhajanissa. En ole niin maistuvaa mustapapuhampparia ennen syönyt. Kuudella ja puolella saa setin, joka hakkaa heset mennen tullen.
Tätä sapuskaa uskaltaa suositella. Kun seuraavaksi käväiset Riikassa, suunnista tuonne.
Paikalliset asukkaat haluavat keskittyä tekemisiinsä, mutta eivät työn katselustakaan häiriinny.

Tosin, on kohteliasta pitää sopiva väli, eikä toisten tontille ole sopivaa mennä.

Elämäni ensimmäinen sinappituubimatka. Jumalattomuutta ja suoraan paholaisesta on.

Kööpenhamina, aseman näköinen

Kööpenhaminaa en ehtinyt sen ihmeemmin katsella. Äkkiä vaan lentoasemalta junaan ja konferenssikaupunkia kohti. Yhtään kuvaa en ottanut. Ja sen komean sillan ylityskin oli niin myöhään, että pimiää oli, mittää nähny.

Lund by night

Huomenna puoli yhdeksältä alkaa ankara esitelmien kuunteleminen. Tosin vähän aamiaista siihen alkuun saadaan, että tulee uni paremmin kun on maha täynnä.
Hostellin kyltti. Olikohan joku kolmisensataa metriä rautatiesasemalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti