Tulevaisuudestamme
tl;dr IPCC julkaisi raportin. Tiedemaailma on sillä kannalla, että nyt heti on alettava radikaaleihin toimiin. Poliitikot sanovat, että ryhdytään. Epäilen.
IPCC julkaisi tänään raportin, jonka mukaan ilmastotavoitteiden kunnianhimoa on pakko lisätä. Aiemmat tavoitteet 2 asteen lämpenemisestä on korvattava 1,5 asteen tavoitteilla, mikäli mielitään, että elämämme olisi edes kutakuinkin siedettävää.
Tiedekulmassa järjestettiin aamupäivällä tilaisuus Ilmasto lämpenee – Mitä se tarkoittaa Suomelle tällä hetkellä (alkaa noin 9 minuutin kohdalla) Ohjelman aluksi kolme tieteentekijää kertoo IPCC:n raportin keskeisiä asioita. Tämän jälkeen toimittaja kyselee heiltä vielä tarkentavia kysymyksiä. Noin 54 minuutin paikkeilla ympäristöministeri Tiilikainen istuu kuultavana noin 25 minuuttia. Tunti 20 jälkeen puhutaan ylikulutuksesta ja globaalista vastuustamme ja tavoistamme vaikuttaa myös muualla kuin Suomessa.
Kuuntelin ohjelmaa mielenkiinnolla ja piirustelin samalla oheisen kuvan. Kuvan akseleina ovat aika ja muuttuva asia. Kuva esittää maailman muutosta parikymppisen suomalaisen näkökulmasta.
Sininen viiva, se joka putoaa jyrkemmin, edustaa sitä että 1,5 asteen tavoitteet otetaan todesta ja niitä aletaan myös toteuttaa. Punainen, loivempi viiva edustaa vaihtoehtoa, jossa tehdään vain se poliittinen ohjaus, mitä ei voida jollain verukkeella välttää.
Muuttuvan asian tilalle voi laittaa jonkin omassa elämässä muuttuvan asian, vaikka ”kulutus”, ”elintaso”, ”verojen jälkeen käteen jäävä raha”, ”grillimakkaroiden määrä per kesäilta”.
Oleellista on, että parikymppisen näkökulmasta sininen viiva on parempi tulevaisuudennäkymä kuin punainen viiva. Välttämättömät muutokset nyt tai hetikohta tehtyinä eivät ole kokonaisuutena niin suuret kuin vetkutellen tehtyinä. Eläkkeellä sinistä viivaa myötäillen niitä makkaroita saa kesäiltoina enemmän, kuin punaista viivaa myötäillen.
Sen sijaan jonkin viisikymppisen näkökulmasta punainen viiva on houkuttelevampi. Elämän loppuun asti saa makkaroita enemmän kuin siniselle viivalle lähtiessä. Ja hengen lähdön jälkeen ei tarvitse enää makkaroista välittää.
Riippumatta siitä, onko parikymppinen itsekäs, vai toiset huomioon ottava, hänelle sininen viiva on järkevin valinta. Vain itsekkäälle viisikymppiselle punainen viiva on järkivalinta. Muut huomioon ottava viisikymppinenkin valitsisi sinisen viivan.
Oheishuomiona voi esittää, että kansanedustajien keski-ikä on tällä hetkellä 51 vuotta ja edustajista 122 on syntynyt ennen vuotta 1970. [edit 10.5.2020 Tieto koskee edellistä eduskuntaa. Nyt keski-ikä on 48 vuotta ja vain 85 on syntynyt ennen vuotta 1970]
Mainitsin jo poliittisen ohjauksen ja tarkoitan sitä. Kyse ei ole pelkästään ihmisten henkilökohtaisista valinnoista. Toki me kaikki voimme toimia nykyisillä markkinoilla parhaamme mukaan, valita ruokamme oikein ja lämmittää asuntomme sopivaksi, muttei liian kuumaksi (milloin valinta mahdollinen), kulkea väistämättömät matkamme mahdollisimman puhtaasti jne. Mutta meillä on myös poliittista valtaa, jota meidän tulee käyttää.
Miten tätä valtaa sitten käytetään? Vaaleissa tietysti ja harkiten valitsemalla. Me käytämme poliittista valtaamme kansanedustajien kautta. He ovat työkalumme toimivien päätösten aikaansaamiseksi. Meillä on mahdollisuus varmistaa, että työkalumme tekee sellaisia päätöksiä, jotka auttavat meitä pysymään sinisellä viivalla.
Voimme siis pakottaa lainsäätäjän pakottamaan itsemme oikeaan toimintaan. Nähdäkseni tämä on velvollisuutemme.
IPCC julkaisi tänään raportin, jonka mukaan ilmastotavoitteiden kunnianhimoa on pakko lisätä. Aiemmat tavoitteet 2 asteen lämpenemisestä on korvattava 1,5 asteen tavoitteilla, mikäli mielitään, että elämämme olisi edes kutakuinkin siedettävää.
Tiedekulmassa järjestettiin aamupäivällä tilaisuus Ilmasto lämpenee – Mitä se tarkoittaa Suomelle tällä hetkellä (alkaa noin 9 minuutin kohdalla) Ohjelman aluksi kolme tieteentekijää kertoo IPCC:n raportin keskeisiä asioita. Tämän jälkeen toimittaja kyselee heiltä vielä tarkentavia kysymyksiä. Noin 54 minuutin paikkeilla ympäristöministeri Tiilikainen istuu kuultavana noin 25 minuuttia. Tunti 20 jälkeen puhutaan ylikulutuksesta ja globaalista vastuustamme ja tavoistamme vaikuttaa myös muualla kuin Suomessa.
Vaihtoehtoiset tulevaisuudet
Kuuntelin ohjelmaa mielenkiinnolla ja piirustelin samalla oheisen kuvan. Kuvan akseleina ovat aika ja muuttuva asia. Kuva esittää maailman muutosta parikymppisen suomalaisen näkökulmasta.
Sininen viiva, se joka putoaa jyrkemmin, edustaa sitä että 1,5 asteen tavoitteet otetaan todesta ja niitä aletaan myös toteuttaa. Punainen, loivempi viiva edustaa vaihtoehtoa, jossa tehdään vain se poliittinen ohjaus, mitä ei voida jollain verukkeella välttää.
 |
| Päänsisäisen supertietokoneen aikaansaama huipputarkka tulevaisuusskenaariohahmotelma. |
Oleellista on, että parikymppisen näkökulmasta sininen viiva on parempi tulevaisuudennäkymä kuin punainen viiva. Välttämättömät muutokset nyt tai hetikohta tehtyinä eivät ole kokonaisuutena niin suuret kuin vetkutellen tehtyinä. Eläkkeellä sinistä viivaa myötäillen niitä makkaroita saa kesäiltoina enemmän, kuin punaista viivaa myötäillen.
Sen sijaan jonkin viisikymppisen näkökulmasta punainen viiva on houkuttelevampi. Elämän loppuun asti saa makkaroita enemmän kuin siniselle viivalle lähtiessä. Ja hengen lähdön jälkeen ei tarvitse enää makkaroista välittää.
Riippumatta siitä, onko parikymppinen itsekäs, vai toiset huomioon ottava, hänelle sininen viiva on järkevin valinta. Vain itsekkäälle viisikymppiselle punainen viiva on järkivalinta. Muut huomioon ottava viisikymppinenkin valitsisi sinisen viivan.
Oheishuomiona voi esittää, että kansanedustajien keski-ikä on tällä hetkellä 51 vuotta ja edustajista 122 on syntynyt ennen vuotta 1970. [edit 10.5.2020 Tieto koskee edellistä eduskuntaa. Nyt keski-ikä on 48 vuotta ja vain 85 on syntynyt ennen vuotta 1970]
Sinisen viivan valinta
Mainitsin jo poliittisen ohjauksen ja tarkoitan sitä. Kyse ei ole pelkästään ihmisten henkilökohtaisista valinnoista. Toki me kaikki voimme toimia nykyisillä markkinoilla parhaamme mukaan, valita ruokamme oikein ja lämmittää asuntomme sopivaksi, muttei liian kuumaksi (milloin valinta mahdollinen), kulkea väistämättömät matkamme mahdollisimman puhtaasti jne. Mutta meillä on myös poliittista valtaa, jota meidän tulee käyttää.
Miten tätä valtaa sitten käytetään? Vaaleissa tietysti ja harkiten valitsemalla. Me käytämme poliittista valtaamme kansanedustajien kautta. He ovat työkalumme toimivien päätösten aikaansaamiseksi. Meillä on mahdollisuus varmistaa, että työkalumme tekee sellaisia päätöksiä, jotka auttavat meitä pysymään sinisellä viivalla.
Voimme siis pakottaa lainsäätäjän pakottamaan itsemme oikeaan toimintaan. Nähdäkseni tämä on velvollisuutemme.
Kommentit
Lähetä kommentti