Syrjinnän määritelmien soveltuvuudesta eläinsuhteiden tarkasteluun
Tässä on suomenkielinen
versio tämänhetkisestä artikkelini johdannosta. Johdannosta käy ilmi suurin
piirtein artikkelin sisältö ja alustavat päätelmät. Lopussa on vielä hieman
lukemistoa, johon viittaan.
Aiheesta menen Lundiin
Ruotsiin puhumaan 26.10.-28.10.2017 pidettäville viidensille eurooppalaisen kriittisen eläintutkimuksen päiville.
Syrjinnän määritelmien soveltuvuudesta eläinsuhteiden tarkasteluun
Syrjintä asettaa syrjityt
huonompaan asemaan kuin olisi oikeudenmukaista. Tästä aiheutuu heille
absoluuttista haittaa, suhteellista haittaa, tai molempia. Absoluuttinen haitta
voi olla fyysistä, kuten väkivallan aiheuttamaa harmia, materiaalisen hyvän
menetystä tai sosiaalista puutetta. Suhteellinen haitta ilmenee suhteessa
vertaisiin, niin että syrjityt voivat toteuttaa tavoitteitaan huonommin kuin
muut.
Syrjinnästä on useita
näkemyksiä, joiden määritelmät ovat hieman erilaisia (Altman 2015; Lippert-Rasmussen
2013). Kaksi
yleistä näkemystä ovat ryhmäsyrjintä ja moraalinen näkemys/moraalinen peruste.
Ryhmäsyrjinnässä fokus on yksilön viiteryhmän merkityksellisyydessä ja moraalisessa
näkemyksessä keskiössä on tekojen moraalinen oikeutus.
Ryhmäsyrjinnän määritelmä
soveltuu hyvin useimpiin tavanomaisiin syrjintäsyytöksiin. Johonkin tiettyyn ryhmään
kuuluminen tai uskomus kuulumisesta, selittää miksi yksilö joutuu syrjityksi. (Lippert-Rasmussen 2006, 2013) On kuitenkin tapauksia, jotka tunnistamme syrjiviksi, vaikka ei olekaan
selkeää sosiaalisesti merkityksellistä ryhmää, jolla syrjinnän motivaation voisi
selittää. Ruokavalioon perustuva syrjintä on esimerkki tällaisesta
hankalammasta tapauksesta. Lisäksi on tapauksia, joissa yksilöt tulevat
syrjityiksi, mutta viiteryhmän koko tai tyyppi estää meitä tunnistamasta
syrjintää. Ylikansallisten yritysten toimet saavat aikaan tilanteita, joissa
kokonaiset kansat tai kansanryhmät joutuvat muita huonompaan asemaan. Näitä
tilanteita ei välttämättä tulkita syrjiviksi, vaan pikemmin globaaliin kauppaan
erottamattomasti kuuluviksi elementeiksi.
Suhtaudumme luonnonvaraisiin
eläimiin hyvin eri tavoin niiden lajin, taksonomisen tason, karismaattisten
ominaisuuksien tai suojelustatuksen perusteella. Usein suhtautuminen on
vääristynyttä suosimaan toisia eläimiä ja olemaan huomioimatta toisia. (Genovart et al.
2013; Karaffa, Draheim, and Parsons 2012). Näin osa eläimistä tulee pakotetuksi huonompaan asemaan
kuin olisi oikeudenmukaista. Näissä tapauksissa viiteryhmän tyyppi estää meitä
tunnistamasta suhtautumisvääristymistämme seuraavia toimia syrjiviksi.
Edellä esitettyjen
hankalien tapauksien tunnistamiseksi ja selittämiseksi tarkastelen syrjinnän moraalisen
näkemyksen määritelmän soveltuvuutta tapauksiin. Moraaliseen oikeutukseen
perustuva määritelmä (Horta 2010) on riippumaton ryhmän käsitteestä samalla kun se soveltuu tavanomaisten
tapausten selittämiseen.
Aluksi esittelen
määritelmät ryhmäsyrjinnälle ja moraaliselle näkemykselle. Esimerkein osoitan, että
molemmat määritelmät sopivat tavanomaisiin syrjintätapauksiin. Jatkan
ihmiskontekstissa hankalasti selitettävien tapausten tarkastelulla, minkä
jälkeen käsittelen eläinten pakottamista erilaisiin asemiin.
Johtopäätöksenä esitän,
että syrjinnän moraalinen näkemys tarjoaa parempia työkaluja syrjinnän
ymmärtämiseen joissain problemaattisissa tapauksissa kuin ryhmäsyrjinnän
käsite. Erityisesti se auttaa meitä näkemään toisiinsa verrannollisten
erilajisten eläinten asemiin liittyvän syrjivyyden. Näistä syistä meidän ei
ehkä pitäisi pitäytyä vain yhden määritelmän käyttöön koettaessamme ymmärtää
syrjintää ilmiönä.
Lukemistoa:
Altman, Andrew. 2015. ‘Discrimination’. In Stanford
Encyclopedia of Philosophy, edited by Edward N. Zalta, 2016thed., 1–36.
https://plato.stanford.edu/archives/win2016/entries/discrimination/.
Genovart, Meritxell, Giacomo Tavecchia, Juan José Enseñat,
and Paola Laiolo. 2013. ‘Holding up a Mirror to the Society: Children Recognize
Exotic Species Much More than Local Ones’. Biological Conservation 159.
Elsevier Ltd: 484–89. doi:10.1016/j.biocon.2012.10.028.
Horta, Oscar. 2010. ‘Discrimination in Terms of Moral
Exclusion’. Theoria 76 (4): 314–32.
doi:10.1111/j.1755-2567.2010.01080.x.
Karaffa, Paul T., M. M. Draheim, and E. C. M. Parsons. 2012. ‘What’s
in a Name? Do Species’ Names Impact Student Support for Conservation?’ Human
Dimensions of Wildlife 17 (4): 308–10. doi:10.1080/10871209.2012.676708.
Lippert-Rasmussen, Kasper. 2006. ‘The Badness of
Discrimination’. Ethical Theory and Moral Practice 9 (2): 167–85.
doi:10.1007/s10677-006-9014-x.
———. 2013. Born Free and Equal? : A Philosophical Inquiry
into the Nature of Discrimination. Oxford University Press, USA.
https://utu.finna.fi/Record/volter.1776189.
Kommentit
Lähetä kommentti