Eläineettinen veganismi ja predatorismiargumentti

Kandidaatintutkielmani tein otsikon aiheesta alkuvuonna 2014. Voi olla, että jossain vaiheessa palaan loppuluvussa esittämääni petojen ja ihmisten välisten suhteiden moninaisuuteen, jota ei näin pienessä työssä kannattanut lähteä käsittelemään.

Työ tuli kirjoitettua viikossa. Tuota intensiivistä viikkoa kuitenkin edelsi varsin pitkä pohdintakausi, jolloin pyörittelin aihetta päässä ja jossain vähäisissä määrin myös paperilla. Pohdinta kannatti tässä tapauksessa, sillä sain aikaiseksi työn, jota voi käyttää esimerkkinä siitä, millaisella suorituksella kandityöstä voi saada arvosanan 5/5. Oleellista filosofisessa kirjoittamisessa on selkeys ja huolellinen termien avaaminen sekä hippunen omaa ajattelua.

Abstrakti

Tässä tutkielmassa käsitellään predatorismiargumenttia ja sen eri muotoihin annettuja vastauksia. Predatorismiargumentin avulla pyritään osoittamaan, että ihmisten muunlajisiin kohdistama hyväksikäyttö on oikeutettua.
Työssä esitetään kolme erityyppistä predatorismiargumenttia ja vastauksia niihin. Hyvän vastauksen ehdoksi asetetaan lisäksi, että sen pitää olla epäspesistinen. Spesismin määritelmänä käytetään Oscar Hortan määritelmää: ”spesismi on oikeuttamatonta epäedullista huomioimista tai kohtelua, joka kohdistuu yhteen tai useampaan tiettyyn lajiin”. Jotta vastaus olisi täysin eläineettisen veganismin mukainen, sen tulisi olla epäspesistinen.
Vastaukset argumentteihin pystyvät osoittamaan, että argumentit eivät ole päteviä. Joidenkin vastausten muotoilut ovat kuitenkin epätäydellisiä, eivätkä välttämättä täytä epäspesistisyyden ehtoa.

Koko tutkielma Eläineettinen veganismi ja predatorismiargumentti 21 sivua, pdf.