Apinoiden planeetasta ja avaruudessa viipottamisesta
Apinoiden planeetan synty (Rise of the Planet of the Apes) vuodelta 2011 on elokuvana aika huono. Suorastaan kökkönen, täynnä elokuvakliseitä, ei kannata katsoa ainakaan sen vuoksi, että odottaisi jotain elämää mullistavaa elokuvakokemusta. Mutta se ei kuitenkaan ole aivan niin huono kuin etukäteen osasin arvella. Jos unohtaa, että elokuvallisia ansioita tekeleellä ei ole, eikä niitä kannata siitä etsiä, voi miettiä, (1) miten elokuva johdattelee alkuperäisen tarinan maailmaan ja edelleen kysymyksiin, (2) kertovatko apinoiden planeetta -tarinat aina välttämättä ihmisyhteisöistä, vai (3) voisiko niitä katsoa niin kuin elokuvien simpanssit, gorillat tai orangit olisivat todella simpansseja, gorilloja tai orankeja ja ehkä tärkeimpänä, (4) mitä itse asiassa katsotaan kun katsotaan älykkyyttä muissa eläimissä.
Johdattelua aiheeseen
Alkuperäinen tarina (Pierre Boulle: La Planète des Signes) vuodelta 1963 kertoo kuinka Jinn ja Phyllis löytävät journalistin muistiinpanot avaruusmatkasta. Tieteilijöiden raketti lähti Maasta ja viipotti lähes valon nopeudella Betelgeusen järjestelmän Soror-planeetalle, missä (tadaa!) erilaiset ei-inhimilliset kädelliset ovat tiukasti kiinni vallankahvassa ja kurmoottavat jäljellä olevia ihmisiä. Tietysti seurue jää vangiksi ja journalisti sitten oppii paikallista kieltä ja osoittaa siten olevansa älykäs olento ja saa vapautensa, kansalaisuuden eräällä tapaa. Paikat kuumenevat kuitenkin kun journalisti saa paikallisen ihmisen kanssa lapsen, joka onkin kovasti älykäs. Pakomatkahan siitä sitten syntyy ja takaisin Maahan kuin olisi tuli hännän alla. Pariisi on muuten ihan tavallisen näköinen, mutta kun avaruusalus laskeutuu ja vastaan tulee kenttähenkilökunnan jeeppi, sitä ajaakin gorilla. Tälle tarinalle Jinn ja Phyllis vain naureskelevat, eihän kukaan järjissään oleva simpanssi voisi uskoa ihmisten kykenevän avaruusmatkoihin.Tästä ”Kaikki pielessä” -videosta voi katsoa alkuperäisen tarinan pääpiirteet. Vaikka Burtonin filmi on ehkä suurinta kuraa ikinä, on sillä sentään se ansio, että siinä on jokunen palanen alkuperäisestä tarinasta.
Tässä ”Kaikki pielessä” -videossa esitetään käytännössä koko elokuvan juoni ja sen keskeisimmät tarinaa edistävät tapahtumat. Hauskaa on, että elokuvan sisällöstä saa hyvän kuvan pelkästään sen kliseiset kohdat katsomalla, eikö?
Avaruudessa viipottamisesta
Ah, mutta tässä on ehkä hyvä vielä huomauttaa ajan suhteellisuudesta. Tässä ”Relativity and time dilation” -videossa noin kohdassa 13:20 alkaa katsojalle käydä selväksi, että jos avaruusalus viipottaa lähes valonnopeudella, on ns. paikallaan olijan (siis Maassa pysyvän) kannalta aluksessa kuluva aika mitättömän pieni verrattuna omaan aikaan.
Kaavahan on
missä tI on paikallaan, eli Maassa olijan aika ja pelkkä t on aluksen mukana viipottavan aika. Aluksen nopeus on v ja valon nopeus c. Tästä sitten sijoittamaan lukuja kaavaan ja selvittämään, miten monta sekuntia Maassa kuluu samalla kun alus pyyhältää Sororia kohti lähes valonnopeudella. Arvaa ensin ennen kuin lasket, niin on jänskempää...
No mitään ihan järkyttävää ei tuolla saada vielä aikaiseksi. Maassa kuluu vähän vajaa 4 sekuntia jokaista aluksessa kuluvaa kohti, mutta onhan siinä sentään vajaa kymmenen miljoona metriä sekunnissa mopoilua valonnopeuteen nähden. Ja 299 miljoonan metrin nopeudellakin ajan kulumisen ero olisi vajaat 14 sekuntia. Alkuperäisessä tarinassa matkan aikana muutaman vuoden aikana Maassa kerkesi kulua vuosisatoja. Tässä puhutaan vielä vuosikymmenistä. No tämähän ei ole ongelma, scifistä joka tapauksessa on kyse ja voidaan sanoa, että aluksen nopeus on vaikkapa 299792000 metriä sekunnissa, jolloin aikaero on 572 sekuntia Maassa jokaista yhtä aluksen sekuntia kohti. Siinä jo parta ehtii kasvaa. Parin vuoden menomatka aluksessa vastaa reipasta tuhatta vuotta Maassa. Ehtiihän siinä sivilisaatiot kehittyä ja kukoistaa (vaikka tuskin Eiffeltorni kuitenkaan pahasti ruostumatta niin kauaa säilyy). Boullen tarinassa aluksen nopeus pääsee peräti miljardisosan päähän valon nopeudesta, eli 299792457,7 m/s haipakkaan, jolloin ero olisi vieläkin suurempi. Tosin tarinassa valtaosa ajasta menee alusta kiihdyttäessä ja vauhtia himmaillessa. Varsinaisella täydellä vauhdilla kuljetaan vain muutama tunti aluksen aikaa.
Koska aika kuluu eri nopeuksilla eri henkilöillä, Jinn ja Phyllis voisivat hyvinkin olla täysin tietämättömiä Maan ihmismenneisyydestä ja journalisti voisi kummastella Jeepillä ajavaa gorilla, tai kuten Burtonin leffassa, eleetön näyttelijä voisi kummastella erehdyttävästi entisen ihmispresidentin kaltaista patsasta simpanssipresidentille. Siltä osin tarinassa ei ole mitään pahasti vialla, mitään suhteellisuusteoriaa ei tulla rikkoneeksi. Siltä osin siis.
Alkuperäisessä Boullen tarinassa vuodelta 63 matkustettiin Betelgeusen nurkille. Kirjassa sanotaan kohteen olevan 300 valovuoden päässä (itse asiassa 643 ± 146 valovuoden päässä) ja sellaista matkaa ei vaan taiteta kahdessa vuodessa valoa hitaammalla laitteella. Scifikirjoittajien kannattaisi tarkistuttaa viittaukset fysiikan teorioihin jollakin, joka ymmärtää. Toki oma insinööritaitoon liittyvä ongelmansa on, että voisiko olla mahdollista valmistaa laitetta, joka kestäisi niin nopean liikkumisen ja ties mitä pienempiä ongelmia, joista ei tieteistarinoissa tarvitse ihan niin kovin tarkkana olla.
Boulle, Pierre:
Apinoiden planeetta, Turun maakuntakirjastossa
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.379873
ja https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2460942
Betelgeuse
https://fi.wikipedia.org/wiki/Betelgeuze
Everything Wrong With Tim Burtons The Planet of the Apes
https://www.youtube.com/watch?v=VRrqR9s4zlY
Everything Wrong With Rise of the Planet of the Apes
https://www.youtube.com/watch?v=I8eUT2tgG6ARelativity and Time Dilation https://www.youtube.com/watch?v=aZrjMmMBa_8
Tälle tekstille teen jatko-osan, jossa pyörittelen muiden kädellisten älykkyyttä ja sen semmoisia ominaisuuksia.
Kommentit
Lähetä kommentti