Akateeminen työ aktivismin jatkeena
tl;dr Käyn Joensuussa seminaarissa keskustelemassa siitä, miten akateeminen työ voi olla aktivismin jatke.
Tammikuun 29.-30. Joensuun yliopistolla järjestetään tapahtuma Science & activism – The role of environmental movements in transformations to sustainability. Tässä tapahtumassa pidän esitelmän otsikolla Academic work as an extension to activism. Tässä on konferenssiabstraktini suomenkielinen luonnos.
Akateeminen työ on luonteeltaan vapaata, tutkimuskohteiden valinta tapahtuu tutkijan omien kiinnostusten mukaan ja tutkimuskohdetta tarkastellaan tutkijan määrittelemien näkökulmien kautta. Rahoittajien preferenssit ja metodologiset mahdollisuudet toimivat omina rajoitteinaan sille, mitä tutkitaan ja miten voidaan tutkia. Tutkijan oma persoona, siis se mistä hän on kiinnostunut, toimii samalla tavoin rajoitteena sille, mitä hän tutkii ja millaisia työkaluja hän valitsee tutkimukseensa.
Aktivismi on pyrkimystä vaikuttaa politiikkaan kansalaistoiminnan kautta. Aktivismi on luonteeltaan vapaata, kukin aktivisti valitsee oman vaikuttamiskohteensa ja vaikuttamisen keinonsa omien kiinnostustensa mukaan. Saatavilla oleva yhdistystoiminta ja yhdistysten määrittämät toimintatavat toimivat rajoitteina sille, mihin voi vaikuttaa ja millä keinoin vaikuttamista tehdään. Aktivismi on osa aktivistin persoonaa, se kertoo siitä, mistä hän on erityisen kiinnostunut ja mitä hän on vaikuttamisen eteen valmis tekemään. Jotkut aktivistit ovat valmiita tekemään jopa tutkimusta.
Filosofi Arne Næss, monille nimenä tuttu, muodosteli jo 70-luvulla syväekologisen liikkeen alustan, joka usein samaistetaan syväekologisen liikkeen jaettuihin periaatteisiin ja ekosofiseen filosofiseen ajatteluun. Tällöin unohdetaan alustan kaksi vähintään yhtä tärkeää osaa, normatiivinen taso sekä toiminnan taso. Normatiivisella tasolla määritellään ne tavoitteet, jotka aktivistiliikkeellä on, sekä mahdollisten vaikutuskeinojen oikeutus. Toiminnan tasolla otetaan todesta syväekologisen liikkeen jaettujen periaatteiden kahdeksas pykälä: jokaisella periaatteet jakavalla on velvollisuus suoraan tai epäsuorasti pyrkiä tavoitteiden toteuttamiseen käyttäen niitä keinoja, joille on oikeutus.
Tutkimukseen valmis aktivisti käyttää tietysti niitä keinoja, jotka ovat hänelle luontevia. Hän valitsee tutkimuskohteen, josta muodostettava tieto tukee tavoitteiden saavuttamista. Tällöin akateeminen työ on aktivismin jatke. Akateeminen toimintatapa rajoitteineen pitää huolta siitä, että valitulla aktivismin muodolla pysyy oikeutus.
Tammikuun 29.-30. Joensuun yliopistolla järjestetään tapahtuma Science & activism – The role of environmental movements in transformations to sustainability. Tässä tapahtumassa pidän esitelmän otsikolla Academic work as an extension to activism. Tässä on konferenssiabstraktini suomenkielinen luonnos.
Akateeminen työ on luonteeltaan vapaata, tutkimuskohteiden valinta tapahtuu tutkijan omien kiinnostusten mukaan ja tutkimuskohdetta tarkastellaan tutkijan määrittelemien näkökulmien kautta. Rahoittajien preferenssit ja metodologiset mahdollisuudet toimivat omina rajoitteinaan sille, mitä tutkitaan ja miten voidaan tutkia. Tutkijan oma persoona, siis se mistä hän on kiinnostunut, toimii samalla tavoin rajoitteena sille, mitä hän tutkii ja millaisia työkaluja hän valitsee tutkimukseensa.
Aktivismi on pyrkimystä vaikuttaa politiikkaan kansalaistoiminnan kautta. Aktivismi on luonteeltaan vapaata, kukin aktivisti valitsee oman vaikuttamiskohteensa ja vaikuttamisen keinonsa omien kiinnostustensa mukaan. Saatavilla oleva yhdistystoiminta ja yhdistysten määrittämät toimintatavat toimivat rajoitteina sille, mihin voi vaikuttaa ja millä keinoin vaikuttamista tehdään. Aktivismi on osa aktivistin persoonaa, se kertoo siitä, mistä hän on erityisen kiinnostunut ja mitä hän on vaikuttamisen eteen valmis tekemään. Jotkut aktivistit ovat valmiita tekemään jopa tutkimusta.
 |
| Aktivistidegu pyrkii vaikuttamaan häkinkäyttöpolitiikkaan. Pyrkimykselle on selkeä oikeutus, vapauden arvo, ja keinona aktivistille luontainen jyrsiminen. |
Tutkimukseen valmis aktivisti käyttää tietysti niitä keinoja, jotka ovat hänelle luontevia. Hän valitsee tutkimuskohteen, josta muodostettava tieto tukee tavoitteiden saavuttamista. Tällöin akateeminen työ on aktivismin jatke. Akateeminen toimintatapa rajoitteineen pitää huolta siitä, että valitulla aktivismin muodolla pysyy oikeutus.
Kommentit
Lähetä kommentti